Keskustelu mielenterveydenhäiriöistä

Hidasta elämää -keskustelu Foorumit Hyvinvointi Keskustelu mielenterveydenhäiriöistä

  • Tämä aihe sisältää 1 vastaus, 2 kirjoittajaa, ja päivitettiin viimeksi 2 vuotta sitten Emmi toimesta.
Luet parhaimillaan 1 vastausketjua
  • Julkaisija
    Viestit
    • #1317
      Naana
      Keskustelija

      Hei.

      Päätin nyt tehdä chatin jossa voit kertoa omasta kokemuksestasi ja vastaanottaa vertaistukea❤️

      Itse olen sairastanut masennusta, ahdistuneisuutta ja pakko-oireista häiriötä jo muutaman vuoden. Uusimpana diagnoosina on tullut epätyypillinen syömishäiriö.
      Syömissuunnitelma aloitettu mutta ahdistus on ollut valtava. Syömiset menneet miten sattuu sillä en vain pysty syömään sitä 4krt päivässä. Haluaisin parantua mutta tuntuu että en ole valmis siihen… ☹️

      Jos sinulla on jotain ongelmia tai murheita, älä pelkää jakaa niitä täällä… Et ole yksin❤️

      0
      like
      2
      love
      0
      haha
      0
      wow
      0
      sad
      0
      angry
    • #1323
      Emmi
      Ylläpitäjä

      Hei Naana, kiitos tärkeästä keskustelunaloituksesta. Kun tuomme vaikeat asiat päivänvaloon, ymmärrämme ettemme ole yksin. Aina on toivoa <3

      Ymmärrän mitä käyt läpi, mäkin olen sairastanut syömishäiriötä ja masennusta. Se oli tosi pitkä ja kuluttava ajanjakso. Muistan myös millaista oli, kun seisoi siinä rajalla, missä halusi jo osittain parantua, mutta toisaalta ei vielä ollut valmis hyppäämään täysin sille tielle. Se tuntui vieraalta, koska omista sairaista rutiineista kiinni pitäminen olisi ollut turvallisempaa.

      Uskon kuitenkin, että siinä rajalla oleminen on jo iso asia, iso muutos. Nyt toipuneena ajattelen, että siinä vaiheessa, kun pystyy jo tuntemaan halukkuutta parantumiseen, on pitkällä – vaikkei se siltä konkreettisesti tuntuisikaan. Se halu vain vahvistuu, askel askeleelta, uskothan <3

      Voisitko sä jutella vielä henkilön kanssa, joka on tehnyt sinulle ateriasuunnitelman? Jos suunnitelmaasi saisi vielä muokattua? Mulle auttoi, kun kasvatin vähitellen, kuitenkin sairautta haastaen, omaani. Syöminen saattaa ahdistaa jokatapauksessa, mutta mulle konkreettisinta oli se, kuinka paljon menin kerralla epämukavuusalueelle.

      • tätä vastausta muokkasi 2 vuotta sitten Emmi.
      0
      like
      1
      love
      0
      haha
      0
      wow
      0
      sad
      0
      angry
Luet parhaimillaan 1 vastausketjua
  • Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.