Kokemuksia erityisherkkyydestä

Hidasta elämää -keskustelu Foorumit Ihminen Kokemuksia erityisherkkyydestä

Tämä aihe sisältää 39 vastausta, 36 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi  Erityinen 3 viikkoa, 1 päivä sitten.

  • Julkaisija
    Viestit
  • #1195

    HE-toimitus
    Ylläpitäjä

    Oletko sinä erityisherkkä? Millä tavoin herkkyys ilmenee sinun elämässäsi ja arjessasi? Mikä erityisherkkyydessä on omasta mielestäsi parasta ja mikä vaikeinta?

    Jaa omia kokemuksiasi herkkyydestä ja keskustele muiden kanssa aiheesta <3

    23
    like
    12
    love
    0
    haha
    3
    wow
    6
    sad
    0
    angry
  • #1196

    Vertex
    Keskustelija

    Kyllä minä olen herkkä,eli se kertoo feminiinisestä puolestani,joka on hoivaa ja samalla ilmaisee erityistä luovuutta ja lahjakkuutta persoonana. En tässä nyt ilmaisee kumpaa sukupuolta edustan,mutta sillä ei tässä yhteydessä ole olekaan mitään merkitystä.

    4
    like
    21
    love
    2
    haha
    0
    wow
    1
    sad
    0
    angry
  • #1200

    Deepfeelings
    Keskustelija

    Kaipaisin neuvoa tilanteeseen, jossa olen äärimmäisen kuormittunut monista asioista elämässäni. Miten pääsen tästä eteenpäin? Miten opin herkkyyteni ottamaan voimavarakseni, kuunnella oman tilan tarvetta kokematta syyllisyyttä ratkaisuista joita haluan tehdä? Onko jotain kirjaa tms minkä voisin lukea oppiakseni itsestäni lisää, huoletimaan itsestäni ja käytännön työkaluja omien rajojen asettamiseen? Monesti tiedän mitä haluan mutta en uskalla tuoda toivettani ja haluani esiin.

    Olen siis tällä hetkellä kovin kuormittuneessa tilassa ja vaikeaa löytää keinoa ulos. Ollut noin pari viikkoa jo.

    7
    like
    3
    love
    0
    haha
    0
    wow
    13
    sad
    0
    angry
  • #1201

    Deepfeelings
    Keskustelija

    Jatkan vielä aloituksen tekstiin liittyen. Eli olen erityisherkkä. Koen suurimmaksi osaksi sen vahvuutena. En voi uskoa, että ololleni, reagoinnelleni löytyi termi, ja on myös muita. Alan opetella nyt itseäni tämän puolen näkökulmasta. Haluan oppia kuuntelemaan ja ymmärtää herkkyyttäni ja oppia keräämään ympärilleni asioita, josta saan hyvää ja voimaa. Haluan oppia järjestämään itselleni tilaa ja aikaa jota tarvitsen. Jotta jaksan olla. Poistaa elämästäni minua liijaa kuormittavat, ihon alle tulevat ihmiset, jotka enemmän kuormittavat oloani ja pahentavat vointiani kuin tuovat sitä hyvää.

    Koska totuushan on se, etten vaan yksinkertaisesti kestä olla jos kuormitun liikaa. Minusta ei ole mihinkään silloin. Minun on muokattava elämäni niin että pysyn itsenäni ja voin hyvin. Ja nyt tarvitse kokea syyllisyyttä. Alan löytämään tämän puolen itseäni ja se tuntuu hyvälle!! Koska se on MINUA.

    • tätä vastausta muokkasi 7 kuukautta, 1 viikko sitten  Deepfeelings.
    27
    like
    13
    love
    0
    haha
    0
    wow
    0
    sad
    0
    angry
  • #1203

    Laura
    Keskustelija

    Hei! Kaipaan todella paljon tukea/faktaa omaan olooni. Viime keväänä iski järjetön fyysinen heikkous. Muisti pätki ja pää oli todella kuormittunut. Olen herkkä. Kävin lääkärissä ottamassa kokeita. Mitään ei löytynyt. Voiko tunteiden pidättäminen johtaa näin koviin fyysisiin oireisiin? Elin huonossa suhteessa. Siinä ei puhuttu, ei halattu, ei ollut mitään läheisyyttä. En voinut puhua hänelle mistään. Elin stressin ja patoutuneiden tunteiden kanssa. Voiko se todellakin vaikuttaa näin kovin. Kaipaan kovin vastausta ja onko kellään samoja kokemuksia. Tämä vaikuttaa jo korvien väliin.

    26
    like
    2
    love
    0
    haha
    2
    wow
    2
    sad
    1
    angry
  • #1207

    Mimura
    Keskustelija

    Mä itse piilotin herkkyyteni nuorena kovuuden alle. Kärsin kotona koulupäivän jälkeen tekemisistäni, olipa teko pieni tai suuri. Se tuntui kamalalta. Suoranainen kiusaaja en ollut. Mutta annoin ihmisille kuvan, ettei ”mulle kannata alkaa v*ttuileen” ihan lapsellista ja tyhmää käytöstä. Tietenkin, olinhan vasta teini ja pelkäsin kuollakseni tulevani esiin herkkänä ja välittävänä ihmisenä. Isi sanoi aina, että pojat ei itke. En ole poika fyysisesti, mutta meidän perheen ainoa poikamainen lapsi. Ja varsinkin isäni kuoleman jälkeen tunne vahvistui. Nyt vasta 27 vuotiaana, olen hyväksynyt itseni. Se on ollut todella rankkaa ja väsyttävää. Se on tuonut mukanaan fyysisiä kipuja, paineen tunnetta päässä, migreeniä, huimausta, paniikkikohtauksia, ahdistusta, masennusta. Nyt käyn säännöllisesti terapeutilla työuupumuksen takia joka auttaa todella, joka on auttanut ymmärtämään itseäni ja käytöstäni. Herkkyyteni ansioista, olen oppinut lukemaan ihmisiä, ihmisien eleitä ja katseita, huokauksia ym. Koen olevani ärsyttävä ja siksi myös oppinut lukemaan ihmistä. Koen olevani herkkä myös energioille. Kaikesta huolimatta, tällä hetkellä, olen paremmassa kunnossa kun ikään olen ollut. Vaikka onkin välillä vaikeaa.

    15
    like
    8
    love
    0
    haha
    0
    wow
    0
    sad
    0
    angry
  • #1208

    Onni18
    Keskustelija

    Koen olevani erityisherkkä, se on itselleni aiheuttanut negatiivisuutta työmaailmassa mutta myös kykyä vaistota toisen tunnetilaa joka on edellisessä työssäni iäkkäiden kanssa ollut se positiivinen puoli. Erityisherkkänä kannan muiden murheita liian helposti ja unohdan itseni. Olen myös tunteiden kautta elävä eli itku on herkässä. Terapiassa oppinut paremmin tuntemaan itseni ja ymmärtämään mitä tarvitsen, rauhallisuutta, aitoa rakkautta ja hyväksymistä tällaisena kun olen. Nuoruudessa olen ollut helposti hyväksi käytetty monin tavoin ja nyt ymmärrän miksi.

    8
    like
    4
    love
    0
    haha
    0
    wow
    3
    sad
    1
    angry
  • #1209

    Mikata
    Keskustelija

    Tunnistin itseni täysin tekstistä, Erityisen erityisherkkä. Lapsuuden vuodet miellyttäen, hauskuuttajana, ilonpitäjänä, tunnelman luojana. Vielä isompanakin niin on tapahtunut ja tapahtuu edelleen, kunnes taas sanon itselle, et hei hengähdä ja ole oma itsesi. Lapsuudessa kuljin tasoittaen toisten sanomisia, tekemisiä. Antaen jopa neuvoja sisaruksille, ettei kuormittaisi vanhempia. Aiheuttaisi huolia lisää. Valvoen yöllä, kun huomasin isän valvovan. Yrittäen olla aikuinen, etten vaan anna huolenaihetta, minä alle kouluikäisenä. Kulkien askeleen toisten edellä,jos minua tarvittaisiin jossain avuksi. Huolehtien, että ettei tarvitse minusta huolehtia ainakaan.. Peläten, että joku lähtee, eikä palaa, tajuamatta,että on lähdettävä, palatakseen jälleen. Varoen omia sanomisia, tekemisiä, olemista, ettei aiheuta huolta. Kenelle???
    Aistin ilmapiirin ja kanssaihmisten tunnetiloja ja niin tapahtuu edelleen. Työyhteisössä antaen kaikkensa, juuri niin, ettei vaan kukaan pääse sanomaan mistään, mitään…joustaen, venyen. Ahdistus on usein vieraana, ettei vaan pahoita kenenkään mieltä mistään. Epävarmuus, kun huomaat jonkun sanattomia viestejä, joita ei ole tarkoitettu ymmärrettäväksi, mutta se riittää, kun jonkun kulmat nousee tai huokaistaan tai tuhahdetaan sopivasti. Tai nopeasti vilkaistaan toiseen, Ei tarkoituksella, muka. Monesti on mielipaha seuranaan poistunut illalla ystävän luota. Tuntenut ja ymmärtänyt, kuinka hyväksi käytetyksi voi tulla monellakin tapaa. Ihmisarvon voi polkea maahan myös katseilla.. Ilman puhettakin.
    On raskasta olla toisten ihmisten seurassa, uusissa tilanteissa, tai silloin, kun joutuu itselle epämiellyttäviin tilanteisiin, esim. Huomion kohteeksi. Usein aistien ilmapiiriä, tuntosarvet pystyssä, tutka pyörien kuin väkkärä, ja pahinta on, jos olet sanomassa jotain ja huomaat jo etukäteen, ettei toinen ole aidosti läsnä. Ei kuule, vaikka kuuntelee. Silloin on helpompaa olla sanomatta.. Monesti luo ennakko katsauksen ja on vaikeaa mennä tilanteisiin, joissa ilmapiiri on niin sakea, että veitsellä voisi leikata. On myös epävarma siitä, että tulkitsenko joskus enemmän kuin tarpeen olisi? Luenko toisia liikaa etukäteen? Luonko mielipiteeni sen perusteella, mitä tulkitsen, voiko se joskus olla väärä tulkinta?
    Epäilyksiä ja epävarmuutta itsestään tuntien, arkailee monesti uusia tilanteita.
    On vaikeaa luottaa, luoda uusia ihmissuhteita, kun on joutunut satutetuksi.. Fyysisesti ja henkisesti, kun tuntee, silloin kun toiset ”vaan juttelee”
    Herkkyys on lahja silloin, kun voi olla tasavertaisena, oikeiden ystävien seurassa.. Mutta useimmiten taakka. Taakka niin kauan, kunnes itse ymmärtää ja osaa ajatella ja nähdä sen voimavarana, jota voi käyttää,useimmiten kuitenkin, toisten hyödyksi…

    25
    like
    33
    love
    0
    haha
    1
    wow
    0
    sad
    0
    angry
  • #1210

    Onni18
    Keskustelija

    Kuin olisin lukenut omasta elämästä. En ole ollut hauskuuttaja vaan se kiltti tyttö joka tekee kaiken mitä pyydetään, kärkien sisään kaikki tunteensa. En ole vieläkään oppinut/uskalla olla toiselle ihmiselle avoimesti vihainen, kerään sitä edelleenkin itseeni. Vaistoan myös herkästi ilmapiirin, työyhteisöissä, tuntemistani ihmisistä ja olenkin varautunut ennen kuin uskallan luottaa että kelpaan juuri tällaisena.

    19
    like
    8
    love
    0
    haha
    0
    wow
    0
    sad
    0
    angry
  • #1214

    Sosiaalinen herkkis
    Keskustelija

    Hei!

    Deep Feelings, hienoa että olet huomannut, että jotain pitää muuttua. ❤ Itsekin saman tyyppisessä tilanteessa tajusin, ettei näin voi enää jatkua. Olin äärimmäisen kuormittunut, mutta yritin vain sinnitellä kuten ennenkin. Olin padonnut vaikeita tunteita kauan ja yrittänyt uskotella itselleni, ettei niitä ole tai jos on, niin eihän minulla ole niihin oikeutta. Elämässäni tapahtui myös melko lyhyessä ajassa muutoksia monella elämänalueella. Oireilin aluksi fyysisemmin, lopulta myös henkisemmin.

    Onneksi työterveyshuollon kautta aloin vähitellen saada apua ja tukea tilanteeseeni. Nyt, yli vuoden pahimman vaiheen jälkeen, olen tyytyväinen että uskalsin pyytää apua. Toipuminen yksin olisi varmasti ollut paljon hitaampaa ja vaikeampaa.

    Kehotan siis sinua olemaan yhteydessä terveydenhuollon ammattilaisiin. Joskus keho ja mieli ovat olleet niin kauan kuormittunut/uupunut/ylikierroksilla, että toipumiseen ei välttämättä riitä enää voimavaroja yksin. Myös erilainen vertaistuki voi olla ammattiavun lisäksi todella tärkeää.

    Itselleni jokapäiväinen mindfulness-harjoitus on tehnyt todella hyvää. Lisäksi yritän muistaa vain olla edes hetken joka päivä. Säännöllisestä ruokailusta ja nukkumisesta pyrin myös huolehtimaan, mutta ei se ihan aina onnistu. Yritän tehdä joka päivä ainakin yhden asian, joka tuottaa hyvää mieltä eikä ole ns. hyödyllistä. Paljon siis näyttää vaativan hereillä oloa ja pysähtymistä tämä erityisherkkänä itsestään huolehtiminen!

    Toivon kaikkea hyvää sinulle ja jaksamista arkeen & elämänmuutoksiin meille kaikille erityisherkille ❤

    6
    like
    7
    love
    0
    haha
    0
    wow
    0
    sad
    0
    angry
  • #1219

    Pauliina
    Keskustelija

    Erityisherkkyyteni näkyy niin kuin monilla muillakin kyky lukea ja samaistua muiden ihmisten tunnetiloja. Koen myös monet asiat ”normi”-ihmistä voimakkaammin, ja tunteet näkyvät ovat iso osa arkipäiviäkin. Elin pitkään suhteessa, jossa erityisherkkyyteni takia olin aina vääränlainen. Ei olisi saanut esim. tuntea suuria tunteita tai ainakaan näyttää niitä tai puhua niistä. Opettelen nyt pikkuhiljaa näkemään erityisherkkyyteni positiivisena asiana ja voimavarana.

    14
    like
    3
    love
    0
    haha
    0
    wow
    0
    sad
    0
    angry
  • #1220

    Hannaki
    Keskustelija

    Oman erityisherkkyyteni tajusin vastikään löytäessäni siitä tietoa HE-sivustolta. Oma uupumus/masennus josta kohta 10 vuotta toivuttu onneksi pakottanut tämän suorittavan kiltin tytön pysähtymään ja kurkistamaan sisälle itseen. Psykoterapian sekä hidasta elämää-sivujen avulla oppinut itsestäni paljon.
    Oma herkkyyteni ilmentyy voimakkailla tunteilla, toisten tunteiden aistimisella, väsyn herkemmin, tarvitsen hiljaisuutta palautumiseen. Aistin myös pienet yksityiskohdat ja kauniit asiat ja koen ne voimakkaasti.
    Haluan oppia tuntemaan oman herkkyyteni ja kääntämään sen voimaksi. Enkä varsinkaan suostu enää häpeämään sitä!

    6
    like
    7
    love
    0
    haha
    1
    wow
    0
    sad
    0
    angry
  • #1224

    päivänsäde
    Keskustelija

    Erityisherkkyys on parasta persoonassani, koska koen asiat syvällisesti ja kohtaan ihmiset todella la läheisesti. On helppo tulla toimeen kaikkien kanssa ja asettua heidän asemaansa.

    Erityisherkkyydessä rankinta on kuormittua niin kovasti esimerkiksi jos ihmissuhteissa ei ole kaikki kunnossa tai omista virheistä. Kun nekin asiat kokee niin syvästi. Vaikeinta on kun aina toiset ihmiset eivät ymmärrä miten herkkä on ja että loukkaantuu helpommin ja syvemmin heille pienistä asioista.

    Olisi hyvä että erityisherkkyydestä olisi enemmän tietoa saatavilla esimerkiksi kuinka erityisherkän läheinen voi huomioida hänet paremmin?

    7
    like
    5
    love
    0
    haha
    0
    wow
    1
    sad
    1
    angry
  • #1225

    sarrhele
    Keskustelija

    Omia kokemuksia; väsyy nopeasti kovassa hälinässä ja suuressa ihmisjoukossa, vaistoo muiden tunteet helposti, kaipaa yksinoloa ja rauhoittumista, tuntuu että kokoajan on tuntosarvet pystyssä lukemassa että, ”mitäköhän tuo tarkoitti” jollain sanomisella tai katseella..
    Treenaus, lenkkeily musat korvilla, piirtäminen, jooga, mindfulness auttavat lataamaan energiatasot taas tappiin ❤

    14
    like
    2
    love
    0
    haha
    0
    wow
    0
    sad
    0
    angry
  • #1227

    Sohviliina
    Keskustelija

    Olen erityisherkkä ja herännyt siihen vastikään. Erityisherkkyyden hyvät puolet ovat myös toisaalta sen huonoja puolia; erityisherkkänä aistin herkästi ihmisten/tilanteiden tunnetilat ja sen värähtelyt sekä kannan herkästi tuskaa muiden pahasta olosta pystymättä siihen itse vaikuttamaan.

    7
    like
    1
    love
    0
    haha
    0
    wow
    1
    sad
    0
    angry
  • #1228

    Milha
    Keskustelija

    Olen erityisherkkä.Erityisesti se näkyy luovuutena, myötätuntoisena ja välittämisenä. Parasta ja vaikeinta ovat tunteet. Erityisesti itkeminen on todella vaikeaa ja uuvuttavaa, vaikka toisaalta puhdistaa. Olen monia vuosia tukahduttanut itkevä puolta itsessäni ja nyt kun se on tullut taas esille , on se erittäin vaikeaa välillä vaikka toisaalta siunaus

    4
    like
    3
    love
    0
    haha
    0
    wow
    1
    sad
    0
    angry
  • #1229

    Onni18
    Keskustelija

    Minulla taas tuo erityisherkkyys aiheuttaa sen että itken herkästi enkä pysty pidättämään sitä. Se on erittäin puhdistavaa minulle koska kätken itseeni vihan tunteet. Työelämässä se on aiheuttanut ongelmia.

    3
    like
    1
    love
    0
    haha
    0
    wow
    0
    sad
    0
    angry
  • #1230

    Venkkuli
    Keskustelija

    Oon kamppaillut jo kauan erityisherkkyyden parissa, mutta vasta vähän aikaa sitten tajusin Hidasta Elämää -sivuston tekemän artikkelin avulla, että oireeni johtuvat siitä että olen erityisherkkä. Olen yrittänyt kertoa tuntemuksistani siskoille ja vähän ystävillekin, mutta en ole kokenut tulleeni täysin ymmärretyksi. Kaikki mitä te muut erityisherkät ihmiset olette jo täällä kertoneetkin, kolahtivat minuun täysin! Kiitos teille, että jaoitte upeita ajatuksianne myös minunkin puolestani tästä tärkeästä asiasta! <3.

    Mulla on ollut samoja fiiliksiä siitä, että pitäisi jotenkin miellyttää toista ihmistä voidakseen tulla hyväksytyksi. Oon miettinyt, miksi käsittelen kaikki asiat paljon vahvemmin, sekä hyvät että huonot. Saatan jäädä miettimään pitkäksikin aikaa ystävän kanssa käytyä keskustelua ja alkaa ylitulkitsemaan kaikkia pieniäkin ilmeitä ja äänenpainoja. Samaan aikaan aistin kaikki ympärilläni olevat kauniit asiat todella vahvasti ja usein mainitsen niistä voimakkaasti läheisilleni. Oonkin saanu kuulla tästä ”hehkuttamisesta” sisaruksiltani (:D), mutta he eivät välttämättä ymmärrä, että koen asiat heitä voimakkaammin.
    Oon kokenut huonoa omaa tuntoa siitä, että en ole jaksanut/ollut kiinnostunut viettämään paljon aikaa sisaruksieni kanssa. Nyt kun siskoni ovat muuttaneet ja minulla on enemmän tilaa omille ajatuksille, niin oon huomannut että kyse ei oo ollu siitä, että mua ei olisi kiinnostanut olla siskojen kanssa, vaan siitä et oon yksinkertaisesti ollut niin puhki henkisesti etten ole jaksanut. Ja nyt kun niitä näkee, niin niistä kohtaamisista saa paljon enemmän irti ja niistä nauttii ihan eri tavalla, kun on saanut tilaa hengähtää ja palautua.

    En tiiä liittyykö tää vielä erityisherkkyyteen, mutta mua on turhauttanut se, kun on ite jaksanut kuunnella toista ja mua on aina sanottu hyväksi kuuntelijaksi, niin miksei se toinen voi kuunnella mua tasavertaisesti? On tullu sellane olo kaikista sen keskustelukumppanin nonverbaalista viestinnästä, et sitä ei kiinnosta kuulla mun juttuja, jolloin oon itse vaiennu ja toiminu ns. roskapönttönä toiselle.

    Tsemppiä niiin paljon kaikille muillekin erityisherkille ihmisille! <3

    8
    like
    12
    love
    0
    haha
    0
    wow
    0
    sad
    0
    angry
  • #1232

    Pepskku
    Keskustelija

    Aiemmin ajattelin, että olen yksinkertaisesti ujo. Jokin tuossa ajatuksessa ei kuitenkaan pitänyt paikkaansa, sillä tosiasiassa olin välillä hyvinkin sosiaalinen. Kun olosuhteet olivat sopivanlaiset, tutustuin hyvinkin helposti uusiin ihmisiin.

    Peruskoulun jälkeen opiskelin kaksoistutkinnon merkonomiksi ja ylioppilaaksi samalla uuvuttaen itseni. Palauduin ajan kanssa, mutta hektinen toimistotyö avokonttorissa vei voimat melko pian uudelleen. Aloin oireilla meluisassa ja kaoottisessa työympäristössä. Ahdistuin ja aloin saamaan paniikkikohtauksia syyttäen kaikesta itseäni. Olin varma, että olin jotenkin viallinen ja etten vaan osannut toimia elämässä kuten muut ihmiset. Olin valmis marssimaan lääkärille ja ottamaan vastaan kaikki diagnoosit mitä he vain suinkin löytäisivät. Pelkäsin, etten koskaan voi löytää sopivaa työtä enkä ylipäätään osallistua työelämään tämän hankalan olemukseni vuoksi.

    Sitten löysin Elaine Aronin erityisherkkyystestin. Sain siitä lähes täydet pisteet. Hankin tietoa aiheesta ja aloin pikkuhiljaa ymmärtää, millaiset asiat minut ovat saaneet tuohon pisteeseen. Ymmärsin, mikä tosiasiassa on kuormittanut minua sen sijaan, että minussa olisi joku poikkeuksellisen vika. Tämän jälkeen olen välillä haparoiden, mutta kuitenkin määrätietoisesti alkanut lisäämään myötätuntoa omaa itseäni kohtaan. En enää vaadi itseltäni täydellisyyttä. Jätin myös minulle raskaan toimistotyön taakseni ja keskityn nyt löytämään omat vahvuuteni ja intohimoni. Olen nykyään tarkempi omista rajoistani enkä esimerkiksi roiku enää meluisiksi ja tukaliksi kokemissani baareissa ihan vaan sen takia, että muutkin tekevät niin. En enää koe itseäni ujoksi, vaan nyt tiedän, että liian virikkeinen ympäristö saattaa kuormittaa minua niin, etten pysty keskittymään keskusteluun. Olen oivaltanut, ettei ole yhtä oikeaa tapaa elää elämää, vaan voin tehdä juuri niin kuin minulle on hyvä.

    Olen tähän mennessä onnistunut ainakin osittain kääntämään eritysherkkyyteni vahvuudeksi. Sitä aion myös jatkossa tavoitella, vaikkei se aina helppoa olisikaan. Tsemppiä kaikille oman itsensä kanssa epäröiville tai itseensä kurjasti suhtautuville. Milloin tahansa voi muuttaa suuntaa ja opetella hyväksymään itsensä sellaisena kuin on. Ja elää sen mukaisesti! <3

    5
    like
    12
    love
    0
    haha
    0
    wow
    0
    sad
    0
    angry
  • #1233

    Eija_Laakkonen
    Keskustelija

    Erityisherkkä. Olen. Vähän vaatii vielä opettelua olla itseni kanssa ja uskoa ja luottaa omiin tuntemuksiin. On hienoa huomata, että tunne oikeasti kertoo onko joku asia minulle hyvä vai ei. Nyt siihen on hiljalleen alkanut luottaa. Ja uskon pikkuhiljaa siihen, että oikeasti tunnen toisen mielialat vain olemalla lähellä. On hienoa voida luottaa itseensä ja tuntemuksiinsa.
    Se että kuormittuu asioista ja ihmisten kanssa olemisesta niin helposti, on valitettavaa. Ennen yritin vaan painaa, mutta ymmärsin vihdoin, että annan itselleni aikaa olla yksin, kun sitä tarvitsen.
    Eli on hienoa ymmärtää toisia ja toisen tuntemuksia helposti, mutta se on myös henkisesti rankkaa. Kaikenkaikkiaan olen ymmärtänyt mikä rikkaus on uskoa ja luottaa tunteeseen siitä, mikä on itselle hyväksi.

    2
    like
    3
    love
    0
    haha
    0
    wow
    0
    sad
    0
    angry
  • #1234

    julie
    Keskustelija

    Minulle herkkyys on opettanut rajoja. Nyt esimerkiksi teen 80% työmäärää, jotta tilaa jää palautumisellekin.

    1
    like
    6
    love
    0
    haha
    0
    wow
    0
    sad
    0
    angry
  • #1235

    Iraj21
    Keskustelija

    Nuorempana koin erityisherkkyyteni suureksi taakaksi, sillä en osannut käsitellä sitä suurta informaation ja tunteiden määrää jota vastaanotin koko ajan ympäristöstäni. Olin ahdistunut ja pelokas usein, erinäisistä syistä. Tunteita oli hankala käsitellä, vaikka tunnistinkin sen suuren kirjon. Toki myös positiiviset energiat ovat aina vaikuttaneet suuresti ja
    syvällisesti.

    Nyt kun olen saanut syvemmän yhteyden sisimpääni, itseeni/sieluuni, osaan kanavoida herkkyyden ja tunteet aivan eri tavalla, ja käyttää niitä myös voimavarana. Koen, että erityisherkkyys näkyy minussa ja arjessani sielukkuutena ja parhaina hetkinä se loistaa esiin kauniimmin kuin koskaan. Kutsun tätä myös tyyneksi onnellisuudeksi. 🙂 Empatia on yksi hienoimmista ominaisuuksistani!

    Aistin tietysti yhä herkästi myös negatiivisia energioita ympäristöstä, mutta enää ne tai pelot eivät hallitse minua kuten ennen. Osaan kohdata ne eri tavalla, hyväksyvästi ja monissa tilanteissa on pakko antaa myös järjen äänen puhua vahvemmin.

    Läsnäolo on todella tärkeä osa elämääni ja tunteiden käsittelyä.

    4
    like
    2
    love
    0
    haha
    0
    wow
    0
    sad
    0
    angry
  • #1236

    Laura_Annika_Uhre
    Keskustelija

    Inhoan sanaa ’erityisherkkä’. Ehkä sen takia että en ole vieläkään löytänyt herkkyydestäni oikein mitään hyvää tai koe sitä vahvuutena. Turhaudun itseeni kun väsyn maailman menoon niin helposti ja en haluaisi olla semmoinen väsyjä ja just se ’herkkä’. Pyrin peittelemään sitä puolta muilta, mikä tekee oloni vielä raskaammaksi. Vaikka olen tutustunut tähän ”ominaisuuteeni” paljonkin ja yrittänyt ymmärtää että on ihan okei olla tämmöinen, ettei siinä ole mitään vikaa, häpeän sitä silti enkä halua että kukaan pitää mua raskaana valittajana tai taakkana niinkuin pidä itse itseäni.

    4
    like
    1
    love
    0
    haha
    0
    wow
    4
    sad
    1
    angry
  • #1237

    tepsukka
    Keskustelija

    Oon ite jotenki vasta löytäny itessäni tän erityisherkän puolen tai jotenki just ku kuulin tästä nii löysin kuvaavan sanan tälle mun ”jutulle”. Se miten mussa näkyy erityisherkkyys on et oon tosi herkkä tunnistamaan ihmisten tunnetiloja. Välillä tuntuu et miten noi muut ei nää et tolla iha selvästi on vaikka paha olla tai muuten. Oon myös tosi tosi empaattinen. Se on välillä mulle kyllä myös liikaa koska oon vähän sellanen ”maailman pelastaja” tyyppi. Haluisin auttaa kaikkia mut välillä se menee omien
    voimavarojen laiminlyömiseks. Leffat jotka on tosi jännittäviä tai pelottavia on mulle ihan liikaa katon mielummin vaikka disney leffoja kun jotain kauhuleffoja. Jotenki ois upeeta oppia miten voin just käyttää tätä mun voimavarana. Jotenkin kun itellä on kauheesti asioita hartioitten päällä ja kipeitä asioita mietittävänä tuntus helpottavalta myös löytää jotenki ett mikä helpottais sitä ettei tunteet ota valtaansa. Oon kyl toisaalta vähän kahen vaiheilla et onko mulla erityisherkkyyttä vai ei🤔 mut en oikeen löyä muutakaan selitystä näille mun oudoille ”kyvyille” ja sille miten niin herkästi tunnistan toisissa mielialat. Tuntuu kyl tosi sekavalta välillä se tiedonmäärä mikä tulvii ympäriltä.

    3
    like
    3
    love
    0
    haha
    0
    wow
    0
    sad
    0
    angry
  • #1238

    AnniAnni
    Keskustelija

    Parasta: näen maailmassa niin paljon kaunista ja se väreilee minussa.

    Vaikeinta: imen ihmisten tunteet vuorovaikutustilanteissa, mikä kuormittaa ja uuvuttaa.

    8
    like
    5
    love
    0
    haha
    0
    wow
    0
    sad
    0
    angry
  • #1239

    supatsup
    Keskustelija

    Erityisherkkyys näkyy arjessani vuoristoratana. Välillä pienetkin äänet ärsyttävät ja suutun itselleni kun näin käy. Aistin tunteet ja olotilat ja negatiiviset aiheuttava inhan olon minullekin. Ärsyketulva aiheuttaa tunnetulvan joka väsyttää. Mutta erityisherkkänä ilahdun pienistäkin asioista hyvin paljon, hyvinä hetkinä elämä on super hyvää ja mahtavaa! Ainakaan elämäni ei ole koskaan tylsää 😂

    3
    like
    2
    love
    0
    haha
    0
    wow
    0
    sad
    1
    angry
  • #1243

    Floora
    Keskustelija

    Olen aina kokenut herkkyyteni kropassani, erityisesti nykyään fyysisin oirein. Kipuilen ja kuumeilen usein kun menee ns yli, kuten stressistä. Hyvänä puolena erityisherkkyydessä itselläni koen sen että aistin, tosin hyvät kuin huonotkin asiat. Aistin mitä ympärilläni tapahtuu, sekä koen asiat vahvasti. Otan kaiken irti hyvistä asioista ja siitä miltä ne tuntuu ja miten reagoin. Raskaana puolena koen sen, että sama mikä tapahtuu positiivisissa asioissa, tapahtuu tottakai myös negatiivisissa. Pyrin kuitenkin olemaan kiitollinen tästäkin ominaisuudesta minussa.!

    1
    like
    0
    love
    0
    haha
    0
    wow
    0
    sad
    0
    angry
  • #1244

    akka_A.
    Keskustelija

    Juu, kyllä olen erityisherkkä ja tämän osoitti minulle jo aikuistunut tyttäreni. Tunnistin kuvauksesta itseni ja herkkyyteni. Ehkä elämänkokemukset ja ikä ovat tuoneet viisautta ja järkeä peliin mukaan, mutta nuorempana herkkyys oli hyvin voimakas. Saatoin olla ja saatan vieläkin olla mielen tilasta johtuen ns. herkemmällä tuulella ja loukkaantua hyvinkin helposti ja jos tämmöinen osuu kohdalle jonain päivänä, niin siitä tilasta on vaikea selviytyä ulos. Ikä on toki opettanut etsimään keinot ja tavat, joita käyttää tuossa tilassa. Niitä ovat vetäytyminen omiin oloihin, runojen lukeminen, musiikin kuuntelu ja jooga. Vieläkään en aina ole oppinut pidättäytymään musiikista, koska tuossa tilassa musiikkikin voi vaan vauhdittaa epämääräistä olotilaa. Eli siis pitää osata valita tietyn tyyppinen musiikki jota silloin kuuntelen. Rauhoittava esim., luonnon äänet, veden äänet tai jokin muu rentoutustyyppinen musiikki. Jos alan rokkia tai discoa kuunnella, niin siitä se vasta vauhdin saa tuo oma levottomuus/rauhattomuus ja asioiden pähkäily tai miettiminen että missä tein väärin ja miksi se sanoi niin ja näin. Vetäytyminen, meditaatio ja jooga ovat parhaita keinoja. Lisäksi kannattaa opetella ajattelemaan -pois se minusta- ja jättää muitten sanomiset omaan arvoonsa. Saatoin aiemmin loukkaantua jopa lasteni sanomisista.
    Vahvuuksista voin sanoa niitä parhaita asioita tämän asian myötä: tämä erityisherkkyys antaa rikkaan ja vivahteikkaan elämän ja sitä eivät todellakaan kaikki saa osakseen. Monesti myös joku erityislahjakkuus osuu kohdalle tämän myötä ja pidän myös siitä, kun aistin muitten tuntemukset ja olotilat. Silloin ymmärtää paremmin mitä kannattaa sanoa ja näyttää toiselle omasta elämästä. Se vaikuttaa niin kotona kuin työelämässäkin ilmapiiriasioissa. Myös koen sen niin, että olemme enemmän ns. luonnonlapsia ja silloin voi olla enemmän oma itsensä. Eli saamme olla aitoja ihmisiä, emme mitään roolia vetäviä, vaikka sitäkin joutuu joskus tehdä tietyissä tilanteissa. Olkaamme onnellisia erityisherkkyydestä, se ei ole ongelma, vaan taito mennä eteenpäin vivahteikkaitten ja rakkaudentäyteisetn päivien saattelemana. Myös yksi asia vielä lopuksi jos neuvoa saa jollekin antaa: ajattele positiivisuuden kautta!

    1
    like
    6
    love
    0
    haha
    0
    wow
    0
    sad
    0
    angry
  • #1245

    Waura
    Keskustelija

    Suosittelen lukemaan Elaine Aronin kirjoja. Sieltä voi löytyä keinoja, joilla voi helpottaa elämäänsä ja helpotusta voi saada jo siitä, kun ymmärtää paremmin, miksi on sellainen kuin on. Jos joka viides ihminen on erityisherkkä, kovin harvinaisena sitä ei voi pitää. Silti kaikki erityisherkät eivät ole ollenkaan samanlaisia vaan herkkyys ilmenee hyvinkin monella tavalla. Useimmat erityisherkät ovat introvertteja mutta kyllä meihin ekstroverttejakin mahtuu. Itsellä on aistit ja ”tuntosarvet” tosi herkät. Kuormitun, jos aistiärsykkeitä tulee liikaa. Myös empaattisuus ja tunteiden kokemisen voimakkuus ovat välillä tapissaan. Mitä enemmän oppii tuntemaan itseään, sitä helpompi on hyväksyä oma ”omituisuutensa” ja löytää keinoja miten selviytyä elämästä helpommin. Palautumista, rentoutumista, tietoisen läsnäolon kehittämistä, haitallisten ihmisten seuran välttämistä – niistä olen saanut paljon apua.

    5
    like
    1
    love
    0
    haha
    0
    wow
    0
    sad
    0
    angry
  • #1246

    just mina
    Keskustelija

    Olen 25-vuotias erityisherkka nainen. Nuorempana usein ihmettelin itseani ja kuvittelin olevani jotenki outo ja erilainen. Tain niinhan olinkin, mutta silloin ajattelin sen olevan vain negatiivista. Kun viime vuonna kuulin erityisherkkyydesta ja huomasin yhtalaisyyksia minuun, silmani aukesivat: En olekaan viallinen vaan erittain rikas. Koko ajan teen toita sen eteen, etta annan herkkyyteni nakya, enka enaa peittele sita. Uskon etta se on annettu mulle lahjaksi tanne maailmaan ja haluan omalta osaltani sita lahjaa kayttaa <3

    3
    like
    8
    love
    0
    haha
    0
    wow
    0
    sad
    0
    angry
  • #1247

    Rille
    Keskustelija

    Erityisherkkä; sitä olen aivan varmasti.
    Ehkä noin pari vuotta sitten luin Tehy-lehdestä artikkelin erityisherkkyydestä. Silloin tuntui kuin useita vuosia kadoksissa olleet palaset olisivat loksahtaneet paikoilleen. Luin artikkelin useampaan kertaan ja jokaisen lukukerran jälkeen vakuutuin entistä vahvemmin lukemastani. Teksti ja sen esimerkit olivat kuin suoraan minun elämästäni. Tunsin syvää helpotusta; en ehkä sittenkään ole yksin ”outona lintuna” tässä maailmassa!

    Jo lapsesta saakka olen kokenut olevani tietyllä tapaa hyvin erilainen ja poikkeava kuin monet muut ihmiset. En ole suupaltti, vaan hiljainen tarkkailija (etenkin uudessa porukassa ollessani). Koen omaavani herkät tuntosarvet, joilla tunnustelen ympäröivää ilmapiiriä ja ihmisten tunnetiloja. Jään usein pohtimaan, pyörittelemään toisten sanomisia ja reaktioita mielessäni. Se on ajoittain hyvin raskasta ja energiaa vievää. Asioiden ja tunteiden ylitulkitseminen ja niiden liika pyörittely on mielestäni vaikeinta ja raskainta erityisherkkyydessä. Parasta erityisherkkyydessä on mielestäni ehdottomasti empaattisuus, kyky iloita toisten puolesta ja elämän pienten (arkistenkin) asioiden arvostaminen ja niistä nauttiminen!

    Vasta viime aikoina olen oppinut oikeasti elämään erityisherkkyyteni kanssa. En enää koita väkisin muuttaa itseäni ”sopivaksi” vaan olen oppinut hyväksymään itseni tämmöisenä kuin olen. Sen sijaan, että yrittäisin sopia tiettyyn muottiin, olen alkanut pohtia keinoja ja ratkaisuja siihen kuinka jaksan paremmin arjen pyörteissä. Tarvitsen paljon aikaa ollakseni itsekseni ja palautuakseni päivän vuorovaikutustilanteista. Parasta terapiaa ja palautumista minulle on saada liikkua itsekseni luonnossa tai makoilla sängyllä kuulokkeet korvilla ja keskittyä vain siihen hetkeen juuri silloin.

    5
    like
    3
    love
    0
    haha
    0
    wow
    0
    sad
    0
    angry
  • #1248

    Helinä
    Keskustelija

    Itse olen tunnistanut piirteeni erityisherkkyydeksi vasta viime vuosina. Se on tuonut helpotusta siihen että enää en koe, että olisin jotenkin outo tai erilainen vaan olen oppinyt hyväksymään piirteen vain yhdeksi osaksi persoonallisuuttani, joka pitää sisällään paljon muutakin. Olis kylläkin hienoa oppia ymmärtämään herkkyyttä vieläkin enemmän.

    Minulla herkkyys näkyy esimerkiksi siinä, että tunnistan herkästi muiden tunteita ja ne tarttuvat helposti itseenikin, tulkitsen ajattelamatta paljon muiden sanatonta ja sanallista viestintää ja saatan jäädä miettimään heille merkityksettömiä kommentteja tai elkeitä pitkäänkin. Ihmisten kanssa työskentely onkin itselle aika rankkaa, vaikka toki siitä pidänkin, mutta siksi olen usein töiden jälkeen hyvin väsynyt ja kaipaan hetken hiljaisuutta. Tietenkin herkkyys myös auttaa tälläisessä työssä paljon, mutta haasteena on löytää itselle oikeat tavat palautua töiden jälkeen. Ristiriitatilanteet ovat myös itselle hyvin vaikeita siksi pyrinkin aina tulemaan ihmisten kanssa toimeen, mikä yleensä onkin itselle helppoa. Ihmissuhteet ovat välillä haasteellisia sillä kaikki eivät välttämättä ymmärrä eristyisherkkyyttä ja sen tuomia haasteita ja sitä, että toiset päivät ovat helpompia kuin toiset. Varsinkin kun herkkyyden rinnalla kulkee myös ahdistus.

    Olen myös fyysisesti herkkä eli esimerkiksi vaatteissa mukavuus on tärkeä kriteeri ja ikävät saumat tai pesulaput häiritsevät. Lapsena olinkin varmasti se ärsyttävä lapsi jolla ei rukkaset olleet koskaan hyvin ja sukka oli aina mutturassa. 😀 Nykyään onneksi siedän jo paremmin epämukavuutta.

    Voimakkaat tuoksut, valot ja äänet saattavat myös aiheuttaa herkästi päänsärkyä tai huonoa oloa. Jännitys ja stressi tuntuvat herkästi koko kehossa; varsinkin vatsassa ja unenlaadussa. Kouluaikaan tenttipäivät ja esitelmät olivat yhtä tuskaa. Itselle on myös tärkeä muistaa syödä ja juoda säännöllisesti tai se näkyy helposti olossa esimerkiksi huonona vointina tai kiukkuisuutena 😀

    Toisaalta herkkyydessä on se hieno puoli, että nautin suunnattomasti taiteesta, luonnosta ja estetiikasta esim. sisustamisen muodossa. Siitä on myös hyötyä ihnmisten, varsinkin lasten, kanssa tehtävässä työssä.

    Toki herkkyyteen liittyy myös paljon muuta, mutta tässä nyt äkkiseltään mitä tuli mieleen siitä miten se itsellä näkyy arjen tasolla.

    6
    like
    3
    love
    0
    haha
    0
    wow
    0
    sad
    0
    angry
  • #1249

    Mikko_Mikkola
    Keskustelija

    Parasta on se, että ikään kuin on elämässä kiinni ja tuntee eri elämän värejä. Haasteena on, että saatan tulkita tilanteita joskus ’väärin’ ja jotkut asiat jää turhaan painamaan mieltä.

    2
    like
    0
    love
    0
    haha
    0
    wow
    0
    sad
    0
    angry
  • #1250

    HeidiHelmiina
    Keskustelija

    Kiusallisinta on vahva tunne-elämä, ajatukset, empatia ja niistä johtuvat liikuttumisen tunteet. Onneksi ikä tuo armollisuutta mukanaan. Ei ole niin kiire pyyhkäistä jokaista kyyneltä. Helpottavaa on myös se, että omien rajojen vetäminen on nykyisin helpompaa. Toisten kautta eläminen, miellyttäminen ja mukautuminen muiden tahtoon ja rytmiin on saanut rinnalleen tervettä oman tahdon vahvistumista ja olo on silti kyllin hyvä ja kelpaava. Saan olla muutakin kuin joustava ja myötäilevä kelvatakseni.

    4
    like
    1
    love
    0
    haha
    0
    wow
    0
    sad
    0
    angry
  • #1251

    Kallionlikka
    Keskustelija

    Haastavaa on se, että töistä hektisessä ja meluisassa ympäristössä, ei ehdi palautumaan, kun alkaa jo seuraava työpäivä.
    Toisina hetkinä sosiaaliset tilanteet kuormittavat ja vievät energiat loppupäiväksi. Parhaimmillaan hyvä sosiaalinen vuorovaikutus voi ladata energiavarastot moneksi päiväksi ❤☀ Tällä hetkellä opeteltavia asioita ovat itsenä ja omien tarpeidensa kuuntelu ja hidastamisen taito 🍃🍁❤

    4
    like
    1
    love
    0
    haha
    0
    wow
    0
    sad
    0
    angry
  • #1252

    Minna_Viman_Os_Ojala
    Keskustelija

    Olen sensitiivinen. Näin kerron itsestäni. Erityisherkkä ei ole kaikille selvää, eivätkä kaikki pidä erityisherkkiä vahvoina ja pystyvinä. Joten minä olen sensitiivinen.
    Aistin asioita väreinä ja koen tunteet järisyttävän voimakkaina. Itku ja nauru kulkevat käsikädessä.
    Olen ollut ominaisuuksieni takia kynnysmattona ja jätesäkkinä. Nyttemmin olen vahva, hyväksyn omat erityiset piurteeni ja herkkyyteni. Puran tunteeni runoihin ja elän omaa elämääni, jossa kovuudelle ei enää ole sijaa… niinpä en joudu enää kovinkaan usein mustaan maailmaan murehtimaan. 40 vuotta meni väärissä calinnoissa, muita miellyttäen. Nyt on rinnalla herkkä kumppani ja valtava ymmärrys toisiamme ja tapaamme elää ja olla kohtaan.
    Sensitiivisyys on lahjoista suurimpia. On vain hetki jolloin siitä kärsin.. kun menen kuuntelemaan livemusiikkia ja kakofonia ympärillä, joka lähtee ihmisistä, saa minut väsymään niin, etten tahdo pystyä keskittymään musiikkiin.
    Päivääkään en vaihtaisi pois, mutta uudella asenteella alottaisin. Veikkaan että polkuni olisi erilainen 😊

    2
    like
    4
    love
    0
    haha
    0
    wow
    0
    sad
    0
    angry
  • #1264

    Vertex
    Keskustelija

    Minulla erityisherkkyys näkyy empaattisuudenlahjana ja sensuaallisena piirteenä ja kauan olen yrittänyt miehenä peittää ja elää tässä kapitalistisessa suorituskeskeisessä pärjäämisen kulttuurissamme. Koen hyvin paljon toisten tunnetiloja ja joidenkin kanssa synkkaa energiat tiettyyn rajaan saakka ja toisten kanssa ei sitten yhtään. Olen oppinut vetämään rajat ja yliseni ei kävellä ja kohdella väkivaltaisesti eli imetä tyhjiin.

    4
    like
    0
    love
    0
    haha
    0
    wow
    0
    sad
    1
    angry
  • #1468

    Mervi_Karinkanta
    Keskustelija

    Olen, Mervi, 52-vuotta. Voin kuvailla itseäni olemalla introvertti ja erityisherkkä. Kun luin tuon kirjoituksen, ajattelin, että löydän jotain itsestäni, joku taas tuntuu täysin vieraalta.
    Jokaisen olisikin hyvä oppia tuntemaan itsensä, jotta tietää miten reagoi eri tilanteissa ja opetella toimimaan niissä. Erityisherkillä ihmisillä on tiettyjä ominaisuuksia, jolloin voidaan ajatella, että henkilö on erityisherkkä.
    Kannattaa kuitenkin miettiä, miten voi auttaa itseään, sillä paljon on mahdollista tehdä.

    Jos väkivaltaiset elokuvat aiheuttavat levottomuutta tai pelkoa, älä katso niitä.
    Älä myöskään lue väkivaltaisia uutisia.

    Jos tarvitset rauhoittumista, hakeudu ympäristöön, jossa se onnistuu.

    Mikäli olet syvästi tunteva ja itkuherkkä, hyväksy se, mutta jos se kuluttaa liikaa, kehitä itseäsi ja mieti keinoja olla sukeltamassa näihin syövereihin.

    Tämä kaikki on itsensä kehittämistä ja itsensä johtamista, johon kaikki ihmiset huolimatta luonteensa ominaisuuksista pystyvät.

    On tärkeää, että kerrot läheisillesi itsestäsi, jotta muutkin ymmärtävät tarpeesi ja ymmärtävät käytöstäsi.
    Mielestäni erityisherkkyys on yksi ominaisuus ihmisen luonteessa ja niitä ominaisuuksia on olemassa muitakin. Me kaikki olemme omanlaisiamme ja meillä kaikilla on tarpeita toimia luonteensa ja ominaisuuksiensa mukaisesti.
    Tunne siis itsesi, mutta opettele tuntemaan muitakin.
    Ja ennenkaikkea, hyväksy itsesi sellaisena kuin olet, perustelematta sitä toisille sen enempää.
    Hyvää kevättä kaikille🤩🤗

    3
    like
    0
    love
    0
    haha
    0
    wow
    0
    sad
    0
    angry
  • #1471

    Kyselija
    Keskustelija

    Minulle erityisherkkyys on niin suuri osa minua, etten osaisi elää ilman sitä. Vaikka joskus tuntuu, että voisin vaihtaa osia kenen tahansa kanssa koska vaan, mutta en sitä todellisuudessa kuitenkaan halua. Olen luova ja herkkä, jotka monesti kulkevat käsi kädessä. Erityisherkkyys ilmenee minulla itkuisuutena ilosta sekä surusta, ympäristön ja tunnetilojen aistimisena, vahvana intuitiona, pienistä asioista iloitsemisena ja murehtimisena. Alkuun pidin herkkyyttäni huonona ominaisuutena, mutta kun ensimmäistä kertaa lukiessani erityisherkkyydestä, liikutuin. Lopultakin ymmärsin, että erityisherkkyys on minun vahvin ominaisuuteni. Siitä minun pitäisi olla kiitollinen. Silloin elämä muuttui täysin. En enää häpeä, jos liikutun tai itken avoimesti. Olen iloinen voidessani sanoa olevani erityisherkkä!

    https://kysymyksiaelamasta.blogspot.com/2018/12/erityisherkkyys-on-voimavara.html

    • tätä vastausta muokkasi 3 viikkoa, 3 päivää sitten  Kyselija.
    0
    like
    0
    love
    0
    haha
    0
    wow
    0
    sad
    0
    angry
  • #1480

    Erityinen
    Keskustelija

    Se tunne, kun elät kymmeniä vuosia ihmetellen miksi muut ympärilläsi eivät näytä väsyvän siihen kun maailma tuntuu tulevan suoraan päälle. Luullen, että se mitä koet on ”normaalia” ja samanlaista kaikilla. Uuvutat itsesi kerta toisansa jälkeen tuntien itsesi jotenkin vialliseksi. Pakkohan sinussa on olla jotain vikaa kun et kestä ”normaalia”?! Kuten puolisokin sanoi riidan päätteeksi, miksi et voi olla kuten muut, miksi et voi olla ”normaali”?

    Se tunne, kun alat ymmärtää. Silmät avautuu. Sydän avautuu. Vahva usko ja samalla epäusko kehossa yhtä aikaa. Vihdoinkin näet eri roolit, joilla olet tehnyt itsestäsi ”normaalin”.

    Pelko tulevasta. Osaanko olla tarpeeksi vahva, että pystyn elämään tästä eteenpäin elämää omana itsenäni? Olenko kuitenki käsittänyt kaiken ihan väärin? Mitäpä jos tämäkin menee metsään? Ehkä olenkin vain seonnut lopullisesti?

    Jostain se on aloitettava. Katsotaan mihin polku vie.

    1
    like
    0
    love
    0
    haha
    0
    wow
    0
    sad
    0
    angry

Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.