Kysy psykologilta

Hidasta elämää -keskustelu Foorumit Ihminen Kysy psykologilta

Avainsanat: 

Tämä aihe sisältää 14 vastausta, 10 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi  HeliHeiskanen 4 kuukautta, 1 viikko sitten.

  • Julkaisija
    Viestit
  • #439

    HE-toimitus
    Ylläpitäjä

    Mitä sinä haluaisit kysyä psykologilta? Mikä askarruttaa sinua tällä hetkellä?
    Kysymys voi koskea mitä vaan ihmisenä elämiseen liittyvää asiaa, itsetuntemusta, ihmissuhteita, hyvinvointia tai henkistä kasvua.

    Heli Heiskanen on kokonaisvaltainen psykologi, jonka erityisaloja ovat erityisherkkyys (HSP), itsetuntemus, henkinen hyvinvointi ja stressinsäätely. Hän vastaa valittuihin kysymyksiin säännöllisin väliajoin Kysy psykologilta -palstalla. Palstan aiemmat kysymykset ja vastaukset voit tarkistaa täältä.

    Esitäthän kysymyksesi tiiviisti, noin 5-10 virkkeellä.

    • Tätä aihetta muokkasi 9 kuukautta, 2 viikkoa sitten  HE-toimitus.
    • Tätä aihetta muokkasi 8 kuukautta, 4 viikkoa sitten  HE-toimitus.
    • Tätä aihetta muokkasi 8 kuukautta, 3 viikkoa sitten  HE-toimitus.
    • Tätä aihetta muokkasi 8 kuukautta sitten  HE-toimitus.
    • Tätä aihetta muokkasi 6 kuukautta, 3 viikkoa sitten  HE-toimitus.
    0
    like
    0
    love
    0
    haha
    0
    wow
    0
    sad
    0
    angry
  • #441

    Jarkko
    Keskustelija

    Olen miettinyt elämäni tarkoitusta.Tunnen olevani ihminen jolle mikään ei onnistu vaan
    asiat menevät koko ajan pieleen.Itsetuntemukseni on että olen epäonnistunut ihminen.
    Miten saisin mieleni toiseen suuntaan ? Olen myös aika herkkä luonteeltani.Ikävät
    asiat pistävät itkemään kun näkee pahoja asioita.Pelkään lähestyä toista ihmistä.
    En oikein tiedä miksi minua alkaa jännittää aina kun tapaan uusia ihmisiä.
    Miten saisin rohkeutta lähestyä ja uskallusta juttelun?
    Kiitos vastauksista
    Olen yksinäinen mies 51 vuotta elämää takana.
    Olen työssä

    0
    like
    0
    love
    0
    haha
    0
    wow
    0
    sad
    0
    angry
  • #445

    Jarkko
    Keskustelija

    Haluaisin vielä jatkaa tekemääni kysymystä elämästä. Miten saisin minäkuvani toisenlaiseksi? Yritän olla hyvä ihminen ja tehdä asiat oikein . Mutta tunnen itseni
    heikoksi ja araksi.Olen ollut koko elämäni epävarma tulevaisuudestani
    Kiitos jos saan vastauksia
    Jarkko

    0
    like
    0
    love
    0
    haha
    0
    wow
    0
    sad
    0
    angry
  • #446

    Daizu
    Keskustelija

    Sellaista kysyisin, että miksi aina kun tapaan exäni tai mietinkin häntä enemmän, niin vatsani menee aivan sekaisin? Erosimme vajaa vuosi sitten ja molemmat olemme jo uusissa suhteissa. Meillä on hyvät välit keskenämme kuitenkin.

    0
    like
    0
    love
    0
    haha
    0
    wow
    0
    sad
    0
    angry
  • #451

    nanna
    Keskustelija

    Olen 28 vuotias, rikkinäisen ja eronneen perheen keskimmäinen lapsi. Nykyisin kolmen lapsen äiti (7v,3v ja 1v), mieheni kanssa ollaan oltu 10v yhdessä, joka on ainut ystäväni. Olen osa-aikatöissä ja harrastan tanssia. Ainut ystäväni kuoli 1,5v sitten syöpään.

    Koen olevani todella yksinäinen, hengetön, tyhjä, sekä onneton. Haluaisin luopua maallisesta mammonasta. Elämän nälkä on suuri, haluan nähdä ja kokea sekä tavata ihmisiä. Elämä tuntuu kuitenkin tyhjältä ja aivan kuin olisin hukassa, enkä pysty keskittymään hetkeen.

    Haluaisin tietää,
    Miltä aito ystävyys ja luottamus tuntuu? Voiko aikuisena löytää ystävää? Sanotaan, että kuuntele sydämesi ääntä, niin miten erotan sen mieleni ailahteluista?

    0
    like
    0
    love
    0
    haha
    0
    wow
    0
    sad
    0
    angry
  • #461

    uniranta
    Keskustelija

    Olen 23 vuotias nainen, kovia kokenut jo tähän ikään mennessä, on pahoinpidelty melkein hengiltä 18vuotiaana mistä yhä kärsin henkisesti ja juuri kun sen asian käsittely on alkanut helpottua rakas äitini, tukipilarini sairastui erittäin vakavasti syöpään mihin ei ole hoitoa ja aikaa ei välttämättä ole paljoa, puhe kyky osittain jo mennyt. Pohdin siis sitä miksi jotkut ihmiset joutuvat kokemaan niin paljon pahaa ja miten näistä selviää.. Toisaalta mietin jos ei olisi ennen ollut jo traumaattisia kokemuksia takana ja niitten kautta en olisi elämää pohtinut voisi nykyinen tilanne olla ihan mahdoton ja mieli varmaan pirstaloitunut äidin sairaudesta.. Olen vahva ihminen mutta pelottaa tulevaisuus, miten saisin selviytymiskeinoja ja miksi mielestäsi joillakin ihmisillä elämä kohtelee näin kovalla kädellä?

    0
    like
    0
    love
    0
    haha
    0
    wow
    0
    sad
    0
    angry
  • #491

    Jarkko
    Keskustelija

    Pelkään tulevaisuutta.Mihin päin elämäni menee.Olenko yksinäinen koko elämän vai saanko
    olotilani paremmaksi?Nämä kysymykset ovat mielessä koko ajan ne stressaavat.Päässä on koko
    ajan pieni käymistila ja mieli on ristiriitainen.Käyn menneisyyttä uudestaan ja ikävät asiat tulevat esiin ensimmäisinä.Tunnen syyllisyyttä ja olen tehnyt vääriä valintoja.
    Elämän tarkoitusta olen miettinyt myös usein.Miksi minä olen täällä maailmassa kun tuntuu
    ettei mikään onnistu ja asiat ovat solmussa .Miten saan mieleni ja ajatukseni katsomaan
    eteenpäin eikä taaksepäin?.
    Kiitos Jarkko

    0
    like
    0
    love
    0
    haha
    0
    wow
    0
    sad
    0
    angry
  • #520

    Nuuskamuikkunen
    Keskustelija

    Hei!
    Miten lähteä aukaisemaan yksinäisyyden tunnelukkoja? Olen 27 vuotias nainen, jokseenkin alkoholistitaustainen ja introvertti. Parisen vuotta sitten yritin itsemurhaa, ja epäonnistuin.. päätin muuttaa elämääni, jätin alkoholin pois, vaihdoin terveellisempään elämän tapaan ja aloitin liikunnan, joka menikin sitten vähän överiksi, laihduin kovasti ja satutin polveni jonka ansiosta jouduin rajottamaan liikkumistani. Olen aina ollut aika huono ihmissuhteissa, varsinkin miesten kanssa, johtuen varmaankin omasta sirpaleisesta isäsuhteesta. Koen että elämäni on muuttunut reilusti positiivisemmaksi kun päätin tehdä muutoksen itsemurhayritykseni jälkeen, mutta tunnen silti olevani vajaa ihminen, enkä osaa pukea tunteitani sanoiksi. Tuntuu että elämä olisi merkityksetöntä, vaikka samaan aikaa toisinaan se tuntuu hyvinkin merkitykselliseltä, mikä on outoa.. olen yksinäinen, olen aina ollut ja pelkään toisinaan että olen tuomittuna omaan yksinäisyyteeni, koska en useimmiten osaa edes tutustua muihin ihmisiin. Olen liiaksi oman mieleni orjana enkä osaa olla läsnä. Ihmispaljous ahdistaa toisinaan, mutta ihmispaljoudessa työskenteleminen henkilökuntana ei tuota ongelmia. Toisaalta pidän omasta yksinäisyydestäni, toisaalta haluaisin päästä itseäni pakoon yksinäisyydestäni. Mieleni on sekaisin enkä osaa ottaa siitä kiinni. En osaa puhua mieltäni, koska en halua ’sylkäistä’ ongelmiani toisen ihmisen päälle. Toisinaan on helppo saada jutunjuurta harvojen ihmisen kanssa, toisten kanssa menen vain lukkoon omaan maailmaani. En ole löytänyt mitään mikä voisi tämän selittää. Kaipaisin syvyyttä niin itseeni kuin ihmissuhteisiinikin. Teen asioita mistä pidän, mm matkustelen, mutta sekin tuntuu toisinaan tyhjältä ja merkityksettömältä. Olen ajatellut josko psykologin juttusille lähtisin, mutta esteenä sille on matkutelemiseni, haluan matkustella, ja paljon, ja en malta pysyä paikoillani nyt kun olen ymmärtänyt että koko maailma voi olla iso leikkikenttä jota on mukava tutkia, enkä siis halua sitoutua mihinkään muutamaa kuukautta pidemmäksi aikaa, nyt kun olen vihdoin liikkeelle päässyt. Mutta silti, reissun päällä tai paikoillaan, yksinäisyyteni ja tylsä menneisyyteni seuraa minua perässään.. anteeksi että tämä viesti vähän venähti, mutta en osaa tätä tällä hetkellä lyhyemmin kuvata.

    0
    like
    0
    love
    0
    haha
    0
    wow
    0
    sad
    0
    angry
  • #566

    HeliHeiskanen
    HE-kirjoittaja

    Kiitos kaikille hyvistä kysymyksistä! Tässä vastaus, joka on Jarkon kysymykseen. Vastaus käsittelee minäkuvan muuttamista myönteisemmäksi ja tästä voi olla osittain apua teidän muidenkin kysymyksiin. Lue artikkeli täältä https://hidastaelamaa.fi/2018/03/kysy-psykologilta-kuinka-muutan-minakuvaani-myonteisemmaksi/

    Huomaan myös, että moni teistä kertoo aika rankoistakin kokemuksista ja tukalasta henkisestä olotilasta. Suosittelenkin tarvittaessa hakeutumaan käsittelemään omaa tilannetta myös ammattiauttajan kanssa (esim. psykologit ja psykoterapeutit).

    Jos et ole vielä käynyt lukemassa aiempia Kysy psykologilta -palstan vastauksia, kannattaa käydä katsomassa niitä täältä https://hidastaelamaa.fi/?s=kysy+psykologilta

    Ensi kuussa valitaan seuraava kysymys, johon vastaan. Huomaathan kirjoittaa kysymyksen riittävän tiiviisti (noin 5-10 virkkeellä), koska pidemmät kysymykset eivät mahdu artikkeliin, kiitos.

    Valoa maaliskuuhun! Yst.terv.Heli 🙂

    0
    like
    0
    love
    0
    haha
    0
    wow
    0
    sad
    0
    angry
  • #845

    HeliHeiskanen
    HE-kirjoittaja

    Hei!

    Tässä on vastaus Nannan kysymykseen siitä, miltä aito ystävyys ja luottamus tuntuvat. Tämä vastaa osittain myös Nuuskamuikkuselle ja Jarkolle, koska tekin pohditte yksinäisyyden ja ystävyyden tärkeitä teemoja. Lue kysymys ja vastaus täältä https://hidastaelamaa.fi/2018/05/kysy-psykologilta-milta-aito-ystavyys-tuntuu/

    Jos et ole vielä käynyt lukemassa aiempia Kysy psykologilta -palstan vastauksia, voit käydä katsomassa niitä täältä https://hidastaelamaa.fi/?s=kysy+psykologilta

    Aurinkoista kevättä! Yst.terv.Heli 🙂

    0
    like
    0
    love
    0
    haha
    0
    wow
    0
    sad
    0
    angry
  • #954

    Neu87
    Keskustelija

    Hei! Kysyn että miten pääsee eroon pinnallisuudesta? Tajusin että olen itse todella pinnallinen koskien ihmisten ulkonäköä ja omaa ulkonäköä.

    0
    like
    0
    love
    0
    haha
    0
    wow
    0
    sad
    0
    angry
  • #963

    Annu
    Keskustelija

    Ongelmani on, että kun ihastun johonkuhun, etenkin romanttisesti, tai sen sävyisesti, tunne-elämäni menee täysin sekaisin. Alan pelätä ja rupean herkästi ruokkimaan pelkoani joko pelkillä ajatuksillani tai sitten myös sanoilla, kysyen vastapuolelta asioita, alan tivata. Ja sitten hermostun itseeni. Elämänhallintani järkkyy. Lamaannun. Menen ihan ihme tiloihin ja ahdistun.
    Minulla on todettu epävakaa persoonallisuushäiriö, lisäksi minulla on diagnosoitu adhd ja myös asperger (itse olen sitä mieltä, että olen vain vahvasti HSP). Riippuvaista persoonallisuutta itsessäni epäilen myös vahvasti. Samoin luin tämän HE-sivuston juttuja kiintymystyypeistä ja olen varmaankin ristiriitainen kiintymystyypiltäni.
    Mutta miten eheytyä ja vahvistua? Itsenäistyä?
    Kiitos lukemisesta.

    0
    like
    0
    love
    0
    haha
    0
    wow
    0
    sad
    0
    angry
  • #964

    Annu
    Keskustelija

    Miten pääsen eroon välittömän tyydytyksen tarpeesta?
    Haluaisin vielä tämmöistäkin kysyä. Liittyy edelliseen. Minulla on ollut pitkään kova hinku löytää joku tunnetta nostattava asia, ihmissuhde. Tuo tarve tuntuu vastustamattomalta ja piinaavalta. Vaikka tiedän, ettei etsimällä löydy. Ja toiseksi, tai oikeastaan ensiksi, minulla on paljon asioita, joita haluaisin tai joista ajattelen, että täytyy tehdä, luoviakin projekteja. Mutta tuo selittämätön Tarve, joku välittömän tyydytyksen tarve ehkä, estää tarttumasta mihinkään. Haluan ja haaveilen jostain niin, etten pääse elämään ja tekemiseen kiinni.

    0
    like
    0
    love
    0
    haha
    0
    wow
    0
    sad
    0
    angry
  • #965

    Niar
    Keskustelija

    En nyt tullut kysymään itseäni koskevasta asiasta, vaan ajattelin puhua puolisoni puolesta.
    Miten voisin konkreettisesti olla hänen tukenaan paremman itsetunnon kehittämisessä, tai mitä keinoja hänelle voisi antaa sen parantamiseen omatoimisesti?

    Asia on niin, että puolisollani todettiin vuosien 2016-17 taitteessa työuupumus ja lievä masennus. Hän oli noin puoli vuotta pois työelämästä, mutta on kuluneen vuoden ollut muissa työtehtävissä kevyemmällä työajalla. Nyt hänen tilansa on jo huomattavasti parempaan päin, mutta hänelle tulee jaksoittain ns. huonompia kausia, jolloin mikään ei huvita, väsyttää ja itsesyytöksiä satelee. Hänelle on muutenkin ominaista eräänlainen negativiisuus sekä latistava ankaruus itseä kohtaan, ja hän on itsekin sanonut, että haluaisi oravanpyörästä pois. Tahtoisin auttaa häntä näkemään potentiaalinsa, mutta minun tapani kehittää itseäni ei hänelle sovellu. Olen saanut paljon apua kirjallisuudesta ja sen tarjoamista oivalluksista (esim. Hidasta elämää -kirjaperheestä) oman itsetuntoni kehittämiseen, mutta puolisoni on enemmän ”kantapään kautta” -tyyppiä, eikä häntä innosta asioiden opiskeleminen samalla tavalla. Pystymme kuitenkin keskustelemaan asioista syvällisesti, jahka perhe-elämän puitteissa sille liikenee aikaa.

    Olisiko siis olemassa joitain käytännön keinoja, joilla kehittää itsetuntoa positiivisemmaksi?

    0
    like
    0
    love
    0
    haha
    0
    wow
    0
    sad
    0
    angry
  • #990

    HeliHeiskanen
    HE-kirjoittaja

    Kiitos taas mielenkiintoisista kysymyksistä! Tällä kertaa valituksi tuli Neu87:n kysymys miten pääsee eroon pinnallisuudesta. Aihe on syvällisempi kuin mitä ensinäkemältä voisi olettaa. Voit lukea vastauksen täältä https://hidastaelamaa.fi/2018/06/kysy-psykologilta-miten-paasen-eroon-pinnallisuudesta/

    Samalla vastaan lyhyesti myös Niarille, joka kysyi käytännön keinoja itsetunnon kehittämiseen (puolisoaan varten). Tätä aihetta olen käsitellyt joissakin aiemmissa teksteissäni tällä Kysy psykologilta -palstalla ja Herkkyyden voima -blogissani, esimerkiksi Kuinka muutan minäkuvaani myönteisemmäksi https://hidastaelamaa.fi/2018/03/kysy-psykologilta-kuinka-muutan-minakuvaani-myonteisemmaksi/ sekä Hyvää elämää huonommallakin itsetunnolla https://hidastaelamaa.fi/2015/04/hyvaa-elamaa-huonommallakin-itsetunnolla/

    Lisäksi itsetunto ja itsensä hyväksymisen vahvistaminen on mukana kaikilla kursseillani, esimerkiksi Miesten itsetuntemuskurssilla, Herkkien hyvinvointikurssilla ja Aito minä: Itsensä rakastaminen -kurssilla, joita pääsee katsomaan tästä https://heliheiskanen.fi/koulutus/

    On hyvä myös huomata, että jokainen meistä on itse vastuussa omasta hyvinvoinnistaan ja kehityksestään ihmisenä. Sen vuoksi ei ole hyväksi yrittämällä yrittää saada toista havahtumaan, koska se on puuttumista hänen oikeuteensa ja velvollisuuteensa kantaa vastuu omasta kehityksestään. Ehdottaa voi aina, mutta sitten on hyvä jättää pallo ihmiselle itselleen.

    Valoisaa kesää!

    Yst.terv.Heli

    0
    like
    0
    love
    0
    haha
    0
    wow
    0
    sad
    0
    angry

Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.