Täydellinen Elämä

Hidasta elämää -keskustelu Foorumit Henkisyys Täydellinen Elämä

Tämä aihe sisältää 2 vastausta, 3 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi  Vertex 3 kuukautta sitten.

  • Julkaisija
    Viestit
  • #548

    Seppo
    Keskustelija

    Mietin täydellistä elämää kun laulussa sanotaan ”Täydellinen Elämä” ja toisessa ”Älä usko lauluihin”.

    Täydellinen suoritus
    Kaikki ihmiset tekevät koko ajan parhaansa, omien pelkojensa, rajoitustensa, resurssiensa mukaan, vallitsevissa olosuhteissa. Kukaan ei tarkoituksella lähde epäonnistumaan päiväänsä, ajamaan kolaria, kaatumaan liukkaalla tms. Illalla lasketaan sitten päivän kassa, siinä on tulos, enempään ei kukaan pysty, tulos on paras minkä voi saavuttaa, se on täydellinen tulos.

    Enempään ei ole mitään edellytyksiä, eikä kukaan ei voi vaatia enempää, et sinä itsekään, teet jo kokoajan parhaasi, olet täydellinen, juuri sellaisena kuin olet.

    Jos olet kuitenkin sitä mieltä, että sinun olisi pitänyt saada enemmän aikaan, vaaditko itseltäsi enemmän tai annatko jonkun vaatia sinulta parempaa tulosta/suoritusta kuin mihin pystyt? Jos niin, mutta sehän on aivan mahdotonta, teet jo parhaasi, sen täytyy riittää ihan kaikille.

    Ikävyydet
    Kun sitten sattuu ikävyyksiä, onko se epäreilua, minulla ei ollutkaan tuuria, eikö se olisi voinut joku muu kelle käy näin. Jos olisi epäreilua, kelle valittaisin siitä, yleiseen valitustoimistoon, facebookiinko vai sinulleko? Auttaisiko se jotain, ei yhtään mitään! Jostain syystä vain kävi niin, se totta, tapahtunut ja oikein kun näin on mennyt, turha minun on pullikoida vastaan, elämä ei kysy lupaa, se toimii.

    Silloin tarvitsee muuttaa omaa toimintaa, olosuhteita, jos se ne eivät ole mahdollisia, niin sitten sopeutua tilanteeseen. Onhan siinä haastetta, mutta voihan sitä aina kokeilla valitustoimistoa, josko se sittenkin auttaisi.

    Jos odotamme jotain ihmettä, että jostain puskista tulisi jotain extra hyvää elämämme ja se korjaisi jonkin ikävän asian mihin emme ole tyytyväisiä, ilman että siihen on mitään edellytyksiä tai työtä/muutosta, niin se on kuin odottaisi lottovoittoa, ihan turhaa hommaa sellainen!

    Normielämä, täydellinen elämä ja kiitollisuus
    Kun elämme normiarkea ja teemme siinä aina täydellisen suorituksen, onko se siis samalla täydellistä elämää, no ei se ole.

    Elämän tekee täydelliseksi vain se, että huomaa olla kiitollinen kaikesta siitä mitä elämässä on, jos ei ole kiitollinen niin silloin elää normielämää.

    Kannattaa olla joka päivä aivan mahdottoman kiitollinen pienistäkin, itsestään selvistä asioista elämässäsi. Niin paljon on hienosti asioita elämässäsi ja ne voidaan ottaa sinulta koska vain pois, ihan ilman kysymättä lupaasi, hyödynnä ja nautti niistä, kun ne ovat vielä käytettävissäsi!

    Kiitollisuus on myös velvollisuus, täällä ollaan rajallinen aika, jäljellä olevat päivämme vähenevät kokoajan. Olisi älyttömän tyhmää olla olematta kiitollinen tai olla katkera jonkin asian vuoksi tai vihainen jollekin ihmiselle, se olisi ihan hukkaan heitettyä aikaa. Kiitollisuus on meidän velvollisuus!

    Rakkaus, hymy, elämänilo jne.
    Siinäpä tulee minulle tenkkapoo miten tätä johdatella tästä eteenpäin, en todellakaan tiedä, ehkä osaan joskus. Jotain ajatusta on sen suhteen, että jos hymyilisi kiitollisena elämälle etukäteen niin saisiko sitä ennepitkää ansionsa mukaan?

    Olen kiitollinen sinulla kun sain jakaa tämän kanssasi.

    Ps: Puhun niin totta kuin osaan.
    Politiikasta tuttu sanonta ”puhun niin totta kuin osaan”, eli jokainen puhuu senhetkisten tarkoitusperiensä mukaisesti asioita. Yhtä lailla voidaan sanoa, olen niin totta kuin osaan, sekin pitää paikkansa. On tilanteita, joissa toinen kuitenkin huomaa puhuvansa, olevansa samasta asiasta aivan eri lailla, mieltä kuin toinen. Molemmat ovat asiassa oikeassa, molemmat puhuvat, ovat omasta näkökulmastaan niin totta kuin osaavat siinä hetkessä, mutta käsitykset asiasta eivät vain sovi heillä yhteen. Silloin kai vain paras ratkaisu on vain hyväksyä, että olemme erilaisia tuolta osin ja toimia sen mukaisesti.

    1
    like
    0
    love
    0
    haha
    0
    wow
    0
    sad
    0
    angry
  • #1192

    Tasapainoilija
    Keskustelija

    Kiitos Seppo tästä, inspiroivastakin, kirjoituksestasi.

    Kuinka osaisin olla kiitollinen kodin lämmöstä, jos en välillä ryvettyisi koleassa sateessa ja tuulessa?
    Voiko saunominen ja peseytyminen olla niin nautinnollista, jos ei ole ollut yltä päältä hiessä ja pölyssä?
    Voiko oikeaa ihmistä tunnistaa, jos ei ole tullut petetyksi ja huijatuksi?

    Sanonta, Vastakohdat täydentävät toisiaan, pätee kai kaikkialla, ei pelkästään ihmissuhteissa.

    Mehän olemme täällä oppimassa. Vastoinkäymiset saattavat kertoa meille että olisi syytä hiljentää vähän tahtia tai että olemme menossa väärään suuntaan. Epäonnistuminenhan usein kertoo myös sen missä pitäisi parantaa tai pitääkö peräti kokonaan päästää irti.

    Niin, ihmiset ovat erilaisia. Joillekin täydellinen elämä saattaa merkitä sitä, että kaikki sujuu tasaisen hyvin. Osataan aina pukeutua asianmukaisesti, koti on aina siisti ja järjestyksessä jne. Itse olen kuitenkin iän myötä oppinut arvostamaan pieniäkin asioita juuri sen ansiosta, että olen välillä hukannut ne (ja itsenikin).

    Kai se täydellinen elämä pitää paljon sisällään myös sitä hetkessä elämistä. Osaa ihastella esim. pikkulintuja tai löytää kauniin kiven kasvimaata kuokkiessa…

    0
    like
    1
    love
    0
    haha
    0
    wow
    0
    sad
    0
    angry
  • #1198

    Vertex
    Keskustelija

    Se on just sun näköinen kuin olet kyennyt luomaan ympäristön vastuksesta välittämättä.

    0
    like
    1
    love
    0
    haha
    0
    wow
    0
    sad
    0
    angry

Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.