laruntomi

Kirjoitetut vastaukset

Esillä 2 viestiä, 1 - 2 (kaikkiaan 2)
  • Julkaisija
    Viestit
  • vastauksena käyttäjälle: Tunneköyhä lapsuus #1678

    laruntomi
    Keskustelija

    Voisi olla hyvä lukea Jed Mackennan kirjoista ainakin triologian ensimmäinen. Sen parasta antia on se, että ymmärtää miten opetettu, opittu, mallit ja olosuhteet sekä yhteyskunta kokonaisuutena ohjelmoi ihmismieltä. Joka sukupolvi on varustettu omanlaisella ”ohelmoinnilla”. Tämä näkyy mitä he arvostavat, miten ovat rajoittuneita jne. Kun ymmärrät ohjelmoinnin, voit paremmin antaa anteeksi ihmisille. Tämä taas vähentää vihan tunteita, jotka negatiivisina vaikuttavat aina ei toivotulla tavalla.

    Lisäksi kirja esittelee työkalun mm. omien pelkojen löytämiselle ja valaisemiselle. Tästä on myös paljon hyötyä, koska sinulle vapautuu energiaa kun stressi vähenee jne. Ajatus on, että kirjoitetaan auki pelkojen ympäriltä ja oivalluksia alkaa tulla. Niistä varmaan nousee myös tunteita jotka myös voivat edistää.

    Kirja ei ole luettavuudeltaan ehkä helpoimmasta päästä, mutta ehdottomasti lukemisen arvoinen ja on myöspaikoitellen erittäin viihdyttävä ja nauraa myös saa.

    2
    like
    0
    love
    0
    haha
    0
    wow
    0
    sad
    0
    angry
  • vastauksena käyttäjälle: Miten kannatella itsensä ja lapset avioeron läpi? #1676

    laruntomi
    Keskustelija

    Itsellä päättyi reilun vuoden kestänyt etäsuhde juuri. Nainen sen lopulta päätti. Olin pidätellyt tunteideni syvenemistä suhteessa, koska ajattelin osin järjellä, että tällä suhteella ei ole käytännön asioiden takia tulevaisuutta. Toinen kyllästyi lopulta siihen, että ei saanut vastakaikua.

    Minut yllätti miten vahvan tunteen sain eron jälkeen. Oikeasti kyseinen henkilö oli minulle näköjään tosi tärkeä. Päätin surusta ja ahdistuksesta huolimatta pysyä tunteessa ja matkasin mökilleni korpeen. Itkin, surin ja tietysti tunsin syyllisyyttä. Pysyin siinä tunteessa, en hakenut helpotusta. Tein tämän sen takia, että oppisin itsestäni lisää. Minulla on paikoitellen elämässäni levottomuutta, jokin sisällä on levoton. Olen paljon käsitellyt mennyttä mm. kirjoittamalla ja puhumalla. Kuitenkin vähemmän olen hyödyntänyt tunteen tuomaa yhteyttä alitajuntaan.

    Aamulla kun heräsin mökillä oli yksi henkilö nuoruudestani mielessäni heti silmien avauduttua. Ryntäsin keittiöön ja aloin piirtää mind mappiä hänestä ja miten hän on vaikuttanut elämääni. Toin valoon jotain tosia isoa, jonka olin painanut piiloon. Googlasin mitä se voi minulle aihuttaa ja miten se voi näkyä minussa. Löysin hämmästyttäviä yhtäläisyyksiä itseeni. Se mitä olin joitunut kokemaan oli karmeimpia kokemuksia mitä minulla on ollut elämässä ja olin painanut sen täysin pimentoon. Kun olin kirjoittanut ja valaissut asiaa, tunsin käsittämättömän hyvää oloa. Se keveys, se uskomaton säkenöivä olotila. Sitä on mahdotonta kuvata. Soitin läheisimmilleni ja kerroin asiasta.

    Se uskomaton olotila luonnollisesti poistui seuraavaksi päiväksi ja tunnistin jo silloin että se ei ole kestävä. Kuitenkin oloni on tällä hetkellä paljon tasapainoisempi. Lisäksi olen tehnyt uusia oivalluksia miten tapahtuma on muokannut minua ja käyttäytymistäni. Miten se näkyy ja rajoittaa minua.

    Kannustan käyttämään negatiiviset tunteet hyväksi osana eheyttämisprosessia. Jokainen tekee toki sen siihen rajaan asti kuin pystyy ja haluaa. Itse osin tahallaan syyllistin ajatuksilla itseäni siellä mökissä, jotta tunne tuli ja pysyi voimakkaana. Toisaalta kun haluan helpotusta ohjaan ajatuksilla tunnetta takaalalle. Yksi hyvä keino tähän on listata paperille asioita joista ei toisessa pitänyt. Se on hyvä työkalu, surussa ja menetyksessä kun usein kultaa muistot (näkee vaan positiiviset)

    Kovasti jaksamista sinulle!

    0
    like
    0
    love
    0
    haha
    0
    wow
    0
    sad
    0
    angry
Esillä 2 viestiä, 1 - 2 (kaikkiaan 2)