luovuusjataide

Kirjoitetut vastaukset

Esillä 2 viestiä, 1 - 2 (kaikkiaan 2)
  • Julkaisija
    Viestit
  • vastauksena käyttäjälle: Kokemuksia erityisherkkyydestä #1530
    luovuusjataide
    Keskustelija

    Koen olevani erityisherkkä persoona.
    Ehkä tekstini on hieman sekava, sillä kirjoitin ylös niitä mitä minulla itselläni nostaisin tärkeäksi osaksi omaa elämääni, miten olen huomannut tämän kyseisen ominaisuuden.

    Minulla itselläni olen huomannut tämän ambiverttinä, tosin hinan enemmän kääntynyt introverttiin suuntaan.
    Aloitetaan vaikka siitä, että pidän ihmisistä ja tykkään, että ihmiset viihtyvät seurassani. Liiallinen ihmismäärä väsyttää, ahdistaa ja tekee minusta ihan muuta mitä olen. Joudun heittämään tosi paljon virallisempaa roolia suurten ihmismäärien kanssa ja osaltaan se tuntuu tosi uuvuttavalta ja vangitsevalta, koska en osaa antaa yhtään omaa oikeaa minää niille ihmisille, joille haluaisin. Siksi en esimerkiksi suostu menemään tapaamisiin, jossa on ihmisiä yli 30 hlö.
    Parasta tässä on vielä se, että olen suvaitsevainen ja haluan antaa ja näyttää muille ihmisille kuvaa minusta, että kaikki saavat olla kanssani ihan millaisia ovat eikä minun edessä tarvitse esittää mitään. Inhoan itse esittää jotain mitä en oikeasti ole. Ja huomaan itse ihmisestä herkästi sen, jos toinen esittää seurassani jotenkin toisenmoisenpaa ihmistä.

    Huomasin kouluajoilta senkin ennen kuin valmistuin, että en viihtynyt hyvin oman luokkani seurassa. Koin olevani aina erilaisempi kuin muut ja enemmän minua kiinnosti viettää suurimmaksi osaksi aikaa opettajien kanssa. Tykkäsin kuunnella heidän keskusteluita, oli ne sitten pedagogisia tai ei mutta aina jotenkin kun sai heidän kanssa olla niin siltä, että koin olevani yhtä enemmän henkilökunnan kanssa kuin oman luokan. Minua on kiinnostanut aina oppiminen ja pedadogiset tilanteet, kuinka pitäisi opettaa joku asia toiselle toiselle. Muutenkin pystyin helposti aistimaan jopa ne opettajien piilotetut tunnetilat ja koin aina silloin, että minun pitäisi jotenkin auttaa opettajaa. Olen aian ollut sympaattinen ja empaattinen persoona ja uskoisin, että erityisherkkyyteni kytkeytyy siihen. Sillä jos joku muu ihminen on hieman romuna niin aistin sen helposti ja näen.

    Pedagokiikkaan kiinnostumisen löysin itsestäni tiedostaessani oman oppimisvaikeuden ja halun auttaa toisia, keillä on haasteita. Ja viime kevät oikeastaan toimiessani apuopena ja syksynä vapaaehtoisena auttajana kertoi minulle sen, että nykyinen tutkinto minkä suoritin ei ole minun juttuni vaan sovellun parhaiten koulumaailmaan ja tästä ollaan menossa ensi syksystä lähtien opiskelemaan koulunkäynnin avustajaksi.

    Olen todella syvällinen ja pohtiva luonne, juttelen nykyään paljon kaikkea mitä olen miettinyt. Ja haluan saada vastauksia muilta ihmisiltä, on ne hengellisiä tai ei. Tykkään kuulla muiden näkökulmia asioihin.
    Aikoinani, kun olin nuorempi kirjoitin pohdintojakin ihan ylös paperille, mutta kiireiden vuoksi olen yleensä ottanut extemporena esille ja koittanut kysyä suoraan, mutta kunnioittavaan ja hienovaraiseen sävyyn.

    Olen myös taiteellinen persoona, teen kortteja ja otan välillä ihan normikuvia. Jos joku on halukas näkemään, niin minulla on 2 instagram tiliä joita pääsee tutkimaan tarkemmin.
    Laitan sinne yleensä kaikki kuvat korteista, mitä olen tehnyt. On myös tilanteita, jolloin en laita. Syynä tähän on se, että kunnioitan saajaa. Kortit ovat sellaisia, jotka ovat tehty saajan näköisiksi ja ideat kortteihin saaan kuuntelemalla saajan ajatuksia. Osaan helposti sanoista bongata mielenkiinnon kohteet ja välillä ne voi mysteerisellä tavalla ilmestyä ideoihini mukaan.
    https://www.instagram.com/visualtinkering/
    sekä
    https://www.instagram.com/storbergs/

    Lisäksi kirjoittelen välillä runoja, kun runosuoni kukkii. Ja olen aikoinani tehnyt omia laulunsanoja, vuosina 2013-2018. Jotenkin runosuoni alkoi heräämään enemmän kuin laulusana suoni. Ja runosuoni teki voiton

    Olen todella tunnollinen ihminen, koulussakin huomasin valmistujaisvuotena että vedin itseni ihan piipuun tehdessäni viimeistä näyttöä (ammattikoulu) ja silti koin suurta vaatimuksen tasoa, että pitää jaksaa ja selviytyä vaikka olin uupumuksen vuoksi tunnetilalta kiukkuinen ja iltaisin itkuinen. Samaan aikaan oli vielä pääsykokeita tiedossa ja niihin pänttäämistä, en pystynyt keskittymään hyvin tämän vuoksi. Jälkikäteen ajateltuna olin muiden silmissä ihan muuta mitä olin, en ollut iloinen tai mitenkään innokas ottamaan mitään kivoja ja hauskoja asioita vastaan.
    Mutta yleensä olen ollut koulussa opettajille ehkä enemmän sellainen, että haluan saada hymyä ja naurua naamaan. Huomaan heistä sekä he huomaavat minusta helposti, jos jommallakumalla tökkii.

    Minusta löytyy myös sponttaanisuutta ainakin joidenkin ihmisten mukaan, silä jos saan idean toteutan sen samantien tai jos ajan autolla ja päähäni pälkähtää jokin että pitää mennä käymään tuolla niin ajan sinne. Ja tämän olen saanut kuulla parhaalta ystävältäni. En kuitenkaan ole mikään bilehile ihminen, en nauti mistään sellaisesta.
    Tykkään ajella luontopoluille ja olen todella luontoläheinen persoona. Ajaessa tulee myös paljon puhuttua syvällisiä ja pohtivia asioita.

    Minulle erityisherkkyydessä parasta on se, että se antaa minulle itselleni niin paljon luovuuden aihetta esiin ja pidän siitä, kun saan toisen ihmisen iloiseksi tai näen hänestä aidon yllättyneisyyden. Tuntuu siltä, että olen saanut toisen ihmisen päivään muutakin kuin harmaa arkea. Vaikeinta on tässä olla sellainen kova, minua et loukkaa ja koittaa peitellä herkkyyttä kaikintavoin. Huomaan aina, että toinen ihminen näkee lopulta minusta sen, että olen hieman herkkä. EN kuitenkaan itke helposti, mutta jotenkin tahtomatta taas minusta paistaa läpi omanlainen herkkyys.

    Mutta taiteella pidän itseni vapaana sieluna. <3 Tämän vuoden kesän projektinani on muutenkin oppia soittamaan pianoa, jotta voisin tehdä omannäköisen videon jossa soitan pianoa ja voisin lisätä siihen kaikkia omia otoksiani.
    Unohdin mainita aiemmin ,mutta kuvaan myös luontoa ja mitä nyt välillä itseänikin.
    Mutta luonto on se, mistä nappaan kaiken ideani kuviin ja tykkään reissata sen vuoksi kaikissa luontopoluissa ja upeissa luonnon antamista nähtävyyksistä ympäri Suomea.

    3
    like
    0
    love
    0
    haha
    0
    wow
    0
    sad
    0
    angry
    vastauksena käyttäjälle: Kirjoituskilpailu – jaa tekstisi tänne #1528
    luovuusjataide
    Keskustelija

    Tässä olisi tälläinen aiemmin kirjoittamani runo rankan valmistumisvuoden takaa, jolloin halusin kerätä voimia itselleni.

    Voimaretki

    Katsot kauas, meri edessä aaltojaan lyö.
    Joku sisällä kaipuuta menneisyydestä syö.
    Linnut ne lentää kuin kaunis kuoron tahdikkaana laulaa uudesta taipaleesta tulevaisuudesta.
    Jossain voin kuulla hiljaisen sorinan puron.
    Nään linnun, haavoittuneen, korjaan sen haavoittuneen siiven paikoilleen.
    Nostan sen korkealle.
    Kuiskaan sen korvan juurelle:
    Lentä lintu kultapieni,
    tee kaunis liike, kierre.
    Usko siihen, että siivet kantaa.
    On hetki, kun elämä sulle hyvää antaa.
    Jos elämä kolhuja suo, niin muista että ne sirpaleet onnea tuo.
    Olet vapaa, sinulla on päämääärä.
    Älä ole koskaan elämälle jäärä.
    Usko mahdollisuuksiin, ota hetkistä kii.
    Muistoihin ne lopulta vaipuvat kauniihin.

    0
    like
    2
    love
    0
    haha
    0
    wow
    0
    sad
    0
    angry
Esillä 2 viestiä, 1 - 2 (kaikkiaan 2)